Talja-analyysia 4, tahmeat PCD:t

PCD eli progress capture device ei välttämättä ole köysipyörä ensinkään. Ellei se sitten ole CMC MPD, 1,2 kg ja 700 taalaa (Petzl Maestroa odotellessa...), tai vaikka halpa ja fiksu prusikia "maindaava" pyörä, joka taas sitten ei toimi laskulaitteena. Köyhä harrastaja joutuu usein tyytymään laskeutumislaitteeseen, johonkin malliin joka toimii edes kehnona taljan osana. Petzl I'D lienee tavallisin tapaus.

5:1 crevasse, jossa PCD:nä on I'D. Abrakadabra, jargon jargon.

Aiemmin yritin selvittää yksittäisten köysipyörien osuuksia taljojen energiataloudessa ja toisaalta vertailla taljoja olettaen että pyörien hyötysuhteet ovat kaikki samoja. Olisikohan valaisevaa kokeilla sellaista välimallia, että tutkisi huonohyötysuhteisen PCD:n vaikutusta taljan efektiiviseen voimakertoimeen, kun muiden, samanlaiseksi oletettujen pyörien hyötysuhde vaihtelee? Ihan sama, teen sen joka tapauksessa.

Poimin joukon taljasysteemejä, joihin PCD soveltuu luontevasti. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että systeemin voi rakentaa sellaisen PCD:n päälle, jonka varassa taakka jo roikkuu. Siispä esimerkiksi 2:1, 4:1 piggyback ja 6:1 z on v jäivät pois. Koska tiedän "5:1 alaspäin" -taljan heikkouden kitkaisen ylimmän pyörän kohdalla, kehitin ex tempore pienen evoluutioversion nimeltä "jokeri". Ideana on, että vedetään mieluummin 3:1 suoraan kuormaa ja vain 2:1 PCD:n läpi.

Tutkimuksen alaspäin vedettävät taljat

Ylöspäin vedettävät taljat

Z-rig ja 9:1 z on z ovat myös mukana, mutta niistä ei varmaan tarvitse kaaviota. Selvittelin polynomit aivan kuten ennenkin, sillä mausteella että hyötysuhdetta kuvaavia muuttujia oli vain kaksi: pc ja p. Näistä pc kuvaa PCD:n hyötysuhdetta ja kaikkien muiden pyörien hyötysuhde on keskenään sama p.

Taljojen efektiivisen voimakertoimen polynomit (pc on PCD:n hyötysuhde, P muiden pyörien)

 PCD:n hyötysuhteen oletin 0,5:ksi ja p sai arvot 0...1, kuten aiemminkin.

PCD:n hyötysuhteena 0,5

Z-rigin polynomi on lineaarinen, kun muuttuja pc on vakio. Kuten vähän aavistelin, uusi suosikkini 5:1 crevasse on suorastaan loistava. PCD:n hyötysuhde syö vain yhtä termiä, joten ideaalisessa päässä voimasuhde on 4,5:1. Todellisen elämän hyötysuhteillakin saadaan hyviä arvoja, koska funktio on hyvin lineaarinen. Verrokkina oleva yksinkertainen 5:1 roikkuu yli puoli pykälää alempana. Jos laittaisi PCD:n lisäksi pelkkiä sulkurenkaita (optimistinen 0,5 hyötysuhteena), crevasse antaisi 2,5:1 ja simppeli 1,9:1.

Myös "jokerin" ja alkuperäisen 5:1 alaspäin -version ero on kiinnostava. Juuri kun tullaan oikeiden köysipyörien alueelle, 0,6 vaiheilla, jokeri kurvaa omille teilleen ja kiipeää puoli pykälää korkeammalle. Ero on sikäli akateeminen, että jokeriin tarvitaan yksi pyörä enemmän ja pätkä köyttä. Toiseksi pitää muistaa, että kaarevampi käyrä on huono asia. Kaarevuus johtuu kolmannen asteen termistä, joka taas johtuu kolmen pyörän kautta kulkevasta köydestä.

Edelleen nähdään, että pelkillä sulkurenkailla z-rig on voimakkaampi kuin kumpikaan alaspäin vedettävä 5:1, mutta tietysti ylöspäin vedettävä.

PCD:n hyötysuhteena 0,5

7:1 on alaspäin vedettäväksi ihan kelvollisen oloinen tapaus, näin paperilla ainakin. On kylläkin hyvä kysymys, mihin sitä käyttäisi. Sillä voisi saada melko ison kuorman nostettua maasta irti, vaikka käytettävissä ei olisi kunnollisia köysipyöriä. Kovin pitkiä matkoja sillä tuskin tulisi mitään hinattua.

Täytyy nimittäin muistaa vanha konna nimeltä hystereesi. I'D päästää mittausteni mukaan köyttä takaisin päin 24 mm ennen kuin varsinainen progress capture tapahtuu. Se ei ole huono arvo, mutta silti tarkoittaa taljan vetopäässä 7*24mm = 170 mm valuu hukkaan joka vedolla. Reversolla vastaavat arvot ovat 42 mm ja 290 mm. Jos vaikka käyttäisi prusikeja, kahta 120 cm slingiä ja sulkurenkaita rakentaakseen taljan reverson varassa riippuvan taakan nostamiseen, saisi taljan puolesta aikaan vaikkapa jalalla polkemiseen sopivia metrin mittaisia vetoja - joista 30% valuisi reverson hystereesiin (liike-analyysia olen pohtinun täällä).

Mutta toisaalta kiipeilijän pitäisi pystyä haulaamaan yli kaksi kertaa itsensä painoista pulaan joutunutta kakkosta melko minimaalisella kalustolla. Ja vaikka kakkonen valuu hystereesin takia joka polkaisulla 42 mm, niin ylöspäin pitäisi päästä sentään 143 mm (1m/7) brutto eli 10 cm netto. Työtähän se vain on, ja joskus sitä on pakko tehdä. Miten nämä aina päätyvät siihen että "täytyypä kokeilla"?

7:1-taljan "collapse ratesta". Keltaisen köyden etäisyys kuormaa nostavasta köydestä on kaaviossa hämäävän suuri; todellisuudessa ne ovat tietenkin niin lähekkäin kuin pääsevät.

Tässä vielä kaikkien tutkittujen taljojen käyrät yhdessä nipussa, ota siitä sitten selvää!

PCD:n hyötysuhteena 0,5